Lapsi- ja perhepalvelut Kymenlaaksossa

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuus muodostuu sosiaali-, terveys-, opetus-, liikunta- ja kulttuurialojen palveluista.

Niitä täydentävät seurakuntien, järjestöjen ja yksityisten palvelut.

Neuvolat, apua ja tukea kotiin lapsiperheille

Neuvolapalvelut edistävät ja tukevat raskaana olevan naisen, lapsen sekä koko perheen terveyttä ja hyvinvointia.

https://kymenhva.fi/ajanvaraus-ja-asiointi/ajanvaraus/asiointi-neuvolassa/

Kotiin vietäviin palveluihin  lapsiperheille kuuluu perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu ja tehostettu perhetyö. Kotiin vietävät palvelut tukevat ja auttavat perheitä eri elämäntilanteissa.

https://kymenhva.fi/lapset-nuoret-ja-perheet/apua-lapsille-nuorille-ja-perheille/apua-lapsiperheen-kotiin/

 

 

 

Lastenkulttuuri, Kulttuurikasvatuspalvelut

Opiskeluhuolto, koulut ja oppilaitokset

Koulujen tai oppilaitosten henkilökunnan yhteystiedot löytyvät jokaisen oppilaitoksen kohdalta.

www.peda.net

Kouvolan kaupungin Peda.net -sivusto https://peda.net/kouvola

Kotkan kaupungin Peda.net -sivusto https://peda.net/kotka

Haminan kaupungin sivut: https://www.hamina.fi/asukkaalle/kasvatus-koulutus/

Pyhtään kunnan sivut: https://pyhtaa.fi/fi/kasvatus-koulutus

Virolahden kunnan Peda.net -sivusto https://peda.net/virolahti

Miehikkälän kunnan Peda.net .sivusto https://peda.net/miehikkala

 

Varhaiskasvatus, päivähoito ja avoin varhaiskasvatus

Kouvolan kaupunki, päivähoito ja varhaiskasvatus
https://www.kouvola.fi/index/paivahoitojavarhaiskasvatus.html

Kotkan kaupunki, päivähoito ja varhaiskasvatus
http://www.kotka.fi/asukkaalle/paivahoito

Haminan kaupunki, varhaiskasvatus
https://www.hamina.fi/varhaiskasvatus-koulutus/varhaiskasvatus/

Pyhtään kunta, päiväkoti ja varhaiskasvatus
http://www.pyhtaa.fi/fi/asukkaat/opetus-ja-varhaiskasvatus/paivahoito-ja-varhaiskasvatus

Virolahti ja Miehikkälä, Kaakon kaksikko, päivähoito ja varhaiskasvatus
https://www.virolahti.fi/varhaiskasvatus-ja-koulutus/varhaiskasvatus/

Kirjastot

Liikuntapalvelut

Suun terveydenhuolto

Kasvatus ja perheneuvonta

Nuorten matala

13-17 -vuotiaille nuorille on tarjolla matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa, hoidon ja tuen arviointia sekä nuoren ja perheen tarpeeseen vastaavia hoito- ja tukitoimia.

Voit ottaa nuorten matalaan yhteyttä esimerkiksi:

Nuoren mielen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä
Päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä
Nuoren itsenäistymiseen liittyvissä kysymyksissä
Nuoren käyttäytymiseen liittyvissä asioissa
Vanhemmuuteen tai kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä
Kodin ristiriitatilanteissa
Nuorten matalan moniammatillisessa työryhmässä työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia kuten, sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, toimintaterapeutti, psykologi ja lääkäri. Työskentelemme nuoren, perheen ja tarvittaessa nuoren lähi- ja viranomaisverkoston kanssa.

Meihin voi olla yhteydessä nuori, vanhemmat tai nuoren asioissa työskentelevä viranomainen.

Nuorten Matala - KymenHVA

Perheiden sosiaalipalvelut ja lastensuojelu

Perheasioiden sovittelu

Perheoikeudelliset palvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelut Kymenlaaksossa

Kymenlaakson hyvinvointialue järjestää ja tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut koko maakunnassa.

Kymenhva

 

 

Sosiaali- ja kriisipäivystys

Sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa 24/7 eli ympäri vuorokauden, jos sinä tai läheisesi tarvitsee heti apua kriisitilanteeseen.

Kriisitilanteet - Kymenhva

Etelä-Kymenlaakso

Osoite: Kotkantie 41, 48210 Kotka
p. 040 509 5111 tai hätänumero 112.

Pohjois- Kymenlaakso

Osoite: Ruskeasuonkatu 3, 45100 Kouvola
p. 0400 533 595 tai hätänumero 112.

Pikkulapsipsykiatria ja lastenpsykiatrian arviointi

PIKKULAPSIPSYKIATRIA KYMENLAAKSON HYVINVOINTIALUEELLA

Pikkulapsityöryhmä palvelee koko Kymenlaakson alueella

Toimipisteemme sijaitsevat Kouvolassa ja Kotkassa

Käynnit ovat asiakkaillemme maksuttomia

MILLOIN PERHE VOI OHJAUTUA PIKKULAPSIPSYKIATRISEEN TYÖSKENTELYYN? 

Pikkulapsipsykiatriseen työskentelyyn ohjaudutaan lääkärin lähetteellä. Hoito voi alkaa jo raskausaikana, jos vanhemmalla on vanhemmuuteen, parisuhteeseen tai synnytykseen liittyviä huolia, jotka kuormittavat mieltä

Lapsen syntymän jälkeen ohjautumisen syitä voivat olla esimerkiksi; lapsen itkuisuus ja vaikeus rauhoittua. Lapsella voi olla syömisen tai nukkumisen vaikeuksia, lapsen tarpeita tai tunnetiloja voi olla vaikea tunnistaa, lapsi vetäytyy herkästi kontaktista tai sinulla tai lapsellasi on ongelmia, jotka vaikeuttavat teidän vuorovaikutustanne. Myös lapsen vakavat fyysiset sairaudet voivat kuormittaessaan lasta ja vanhempia olla peruste lastenpsykiatrian lähetteelle

Lapsenne asioissa työskennellään moniammatillisesti. Pikkulapsitiimiin kuuluu vastuuhoitajan lisäksi lastenpsykiatrian erikoislääkäri, joka on lisäksi erikoistunut varhaiseen vuorovaikutukseen. Lisäksi teemme yhteistyötä perheen tukena olevien verkostojen kanssa.

MITÄ PIKKULAPSIPSYKIATRINEN TYÖSKENTELY TARKOITTAA?

Ensikäynnillä tutustumme teihin perheenä ja kertaamme lähetteen tiedot; perheenne sekä sosiaalisen ympäristön huolet.

Työskentely suuntautuu yleensä perheen kotiin ja tapaamisilla sairaanhoitajan kanssa keskustellaan mm. seuraavista teemoista: perheenne tilanteesta, vanhemmuudesta, parisuhteesta, synnytyksestä, vauva-ajasta sekä aiemmista kokemuksista. Mikäli lapsenne on päivähoidossa, sairaanhoitaja käy seuraamassa päivähoidon arkea.

Joskus on hyvä pysähtyä pohtimaan myös miltä perheenä oleminen tuntuu, mikä sujuu ja mikä ei. Myös pohtiminen lapsen näkökulmasta on tärkeää.

Yhdessä miettiminen avaa uusia näkökulmia vaikeaankin asiaan ja ratkaisuja voi löytyä helpommin. Voimme pohtia yhdessä lapsen hoito, - ruokailu, -leikkitilanteita. Miten perhe löytää mukavalta tuntuvia toimintatapoja lapsen kanssa; rauhoittaa, syöttää ja leikkiä tai laittaa lasta nukkumaan.

Joskus täytyy enemmän puhua vanhemman kanssa siitä, mitä tunteita tai muistikuvia lapsen kanssa oleminen herättää ja miten niiden kanssa selviää.

Joskus taas jokin asia näyttäytyy riskinä lapsen kehitykselle - silloin on tärkeää huomata se ja löytää keino korjata, muuttaa ja auttaa.

Käytössämme on erilaisia menetelmiä kuten videointi ja haastattelut. Niiden tarpeellisuus arvioidaan yhdessä perheen kanssa.

Tapaamisilla voidaan päätyä siihen, ettei pikkulapsipsykiatriaa välttämättä tarvita, mutta mietitään yhdessä, miten esim. perhetyö voisi olla avuksi.              

Se, että vanhemmat saavat apua ja tukea hankalienkin asioiden kanssa, auttaa lasta kehittymään ja kasvamaan tasapainoisesti!

YHTEYSTIEDOT

KOUVOLA:

Kymenlaakson psykiatrinen sairaala

Sairaalankuja 3 D 3. krs

45750 Sairaalamäki

KOTKA:

Kauppakeskus Pasaati

Keskuskatu 10 C, 3.krs

48100 Kotka

Lastenpsykiatrian palvelusihteeri

Ma-pe klo 8–11 ja klo 13–14

puh: 05 220 2260

 

LASTENPSYKIATRIAN ARVIOINTI KYMENLAAKSON HYVINVOINTIALUEELLA

MILLOIN?

Lastenpsykiatrian arviointijaksolle tullaan lähetteellä, jonka voi tehdä
esimerkiksi lääkäri neuvolasta, kouluterveydenhuollosta, perheneuvolasta
tai toiselta erikoisalalta kuten lastenneurologialta tai lastentaudeilta. Myös
yksityinen lääkäri voi tehdä lähetteen. Lähete tehdään, kun herää huoli
lapsen psyykkisestä oireilusta.


MIKSI?

Arviointijaksolla on tarkoitus selvittää lapsen psyykkistä oireilua ja sen
taustoja, sekä perheen kokonaistilannetta. Lisäksi arvioidaan, onko
tarvetta lastenpsykiatrisille jatkotutkimuksille tai -hoidolle.


KUKA?

Arviointijaksolla lapsi ja perhe saa oman vastuutyöntekijän, joka on
yleensä sairaanhoitaja. Vastuutyöntekijä huolehtii lapsen arviointijakson
etenemisestä ja yhdessä muun tiimin kanssa arvioi lapsen hoidon tarvetta
ja tilannetta. Moniammatilliseen tiimiin kuuluu sairaanhoitajien lisäksi
lääkäreitä, psykologeja, toimintaterapeutti, fysioterapeutti ja yksikön
sosiaalityöntekijä, jotka voivat osallistua tarpeen vaatiessa lapsen
arviointijaksoon. Vastuutyöntekijä kirjaa arviointijakson aikana
selvitettävät tiedot lastenpsykiatrian asiakirjoihin.


MITÄ JAKSON AIKANA TAPAHTUU?

Ensikäynnillä tutustutaan, tarkistetaan perustiedot, lähettämisen syy sekä
varataan jatkoajanvaraukset. Lisäksi perheeltä pyydetään lupa tutustua
lapsen terveystietoihin ja olla yhteydessä lapsen arkiympäristön eri
toimijoihin.
Vastuutyöntekijä on jakson aikana tarpeen mukaan yhteydessä lapsen
arkiympäristöön, kuten esimerkiksi lapsiperheiden sosiaalityöhön,
lastensuojeluun, päiväkotiin/kouluun tai terapeutteihin. Tarvittaessa
voidaan järjestää koulu- tai kotikäynti. Arviointijaksoa täydennetään
tarvittaessa myös kyselylomakkein.
Jakson aikana lapsi tapaa sairaanhoitajan (vastuutyöntekijä) ja lääkärin
kahden keskisillä käynneillään, jolloin lasta havainnoidaan ja hän saa
mahdollisuuden keskustella omista ajatuksistaan. Lisäksi lapsen huoltajille
järjestetään oma tapaaminen, joissa käydään läpi perheen ja lapsen
historiaa sekä huoltajien omaa tilannetta, voimavaroja, haasteita ja
ajatuksia tai toiveita.


Arviointijakson lopuksi järjestetään hoitoneuvottelu, jossa käydään läpi
jakson aikana kerätyt tiedot ja tehdään hoitosuunnitelma yhdessä
perheen kanssa. Lapsen oireiden voimakkuudesta liittyen arviointijakso
voidaan päättää eri tavoilla:
• Oireiden voimakkuuden perusteella jatkohoidolle ei ole tarvetta
erikoissairaanhoidossa, joten hoito voidaan päättää kokonaan tai
lähete siirtää perusterveydenhuollon yksikköön
• Oireita voidaan hoitaa lyhyellä hoidollisella jaksolla oman
vastuutyöntekijän avulla
• Oireet tarvitsevat pidempää hoitoa tai lisätutkimuksia, ja hoito
siirretään tutkimus-, hoito- ja kuntoutustyöryhmään

YHTEYSTIEDOT:


KOUVOLA:
Kymenlaakson psykiatrinen sairaala
Sairaalankuja 3 D 3. krs
45750 Sairaalamäki


KOTKA:
Kauppakeskus Pasaati
Keskuskatu 10 C, 3.krs
48100 Kotka
Lastenpsykiatrian palvelusihteeri
Ma-pe klo 8–11 ja klo 13–14
puh: 05 220 2260

 

 

Tagit: apua vanhemmuuteen, lapsi- ja perhepalvelut, apua perheelle, apua lapselle ja nuorelle