Vastasyntynyt vauva on avuton. Hän ei pärjää maailmassa yksin. Vauvan on välttämätöntä saada yhteys hoitajaansa.
Vauvan ja hoitajan välinen vuorovaikutus on erittäin tärkeää. Sillä tarkoitetaan aivan tavallisia asioita, joita äiti, isä tai muu hoitaja yleensä tekee vaistonvaraisesti. Vauvaa katsellaan, vauvalle jutellaan nätisti, vauvaa hoidetaan ja sylitellään. Vauvaa ei jätetä yksin itkemään. Vauva oppii luottamaan siihen, että hänestä pidetään huolta.
Vauva tarvitsee turvallisen hoitajan. Vauvan ensimmäiset vuodet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millainen ihminen vauvasta kehittyy.
Yhdessäolo on tärkeää myös aikuiselle. Aikuinen kiintyy vauvaan, jota hän hoitaa. Hoitaja saa kokea olevansa vauvan valittu, jolle ehkä suodaan se ensimmäinen katse ja hymy.
Varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseksi:
- Katsele vauvaa. Vähitellen vauva katselee takaisin.
- Hymyile ja välitä ilmeillä vauvalle hyvää mieltä.
- Juttele vauvalle. Aluksi vauva ei ymmärrä sanoja, mutta hän kuulee äänen ja oppii tuntemaan tutun äänen ja äänensävyt. Tuttu ääni tuo vauvalle turvaa.
- Laula vauvalle. (Älä mieti laulutaitojasi, tunne ratkaisee.)
- Kun vauvaa katselee ja vauvalle juttelee, vauva oppii vastaamaan kontaktiin. Vauva alkaa katsella takaisin ja myöhemmin äännellä ja hymyillä.
- Pidä vauvaa lähelläsi.
- Käsittele vauvaa lempeästi ja turvallisin ottein.
- Kun vauva itkee tai huutaa, vastaa hänen tarpeisiinsa. Mieti, onko syynä nälkä, märkä vaippa vai joku muu syy. Aina ei voi tietää mitä vauva tarvitsee, mutta ota vauva syliin ja lohduta. Älä jätä yksin.
- Katsele vauvaa ja juttele vauvalle. Esimerkiksi vaippaa vaihtaessa ja hoitaessa voit tehdä aina samat jutut samassa järjestyksessä ja sanoa samat asiat. Tämä tuo turvallisuutta vauvalle.
- Tutut tavat rauhoittavat ja tuovat turvaa. Vauvaa hoitavalla äidillä, isällä tai muulla hoitajalla voi olla omat yhteiset jutut kuten iltarituaalit.
- Kiinnitä huomiota siihen, miten käytät digilaitteita. Vauva tarvitsee katsetta ja aitoa läsnäoloa.
- Vältä jatkuvaa viriketulvaa, jossa kotona on koko ajan digilaitteiden kuvat välkkymässä ja monenlaista ääntä. Tällainen ympäristö luo aikuisillekin helposti levottoman ja kiireisen ilmapiirin.
- Mieti, mitä myönteistä näet vauvassasi.
- Mieti, mitä kielteisiä tunteita sinulla on. On normaalia olla joskus väsynyt ja kyllästynyt vauvan hoitamiseen. Yksittäiset negatiiviset ajatukset eivät ole vaarallisia. Jos kielteiset tunteet vauvaa kohtaan jatkuvat, ota asia puheeksi esimerkiksi neuvolassa.
- Jos et koe kiintymystä vauvaan, vauvan hoitaminen voi olla hyvin raskasta. Kiintymyssuhteen kehittyminen voi olla vaikeaa eri syistä. Joskus vanhemman tai vauvan terveys pitää heidät erossa toisistaan, joskus äiti on masentunut tai vauva on vaikeahoitoinen. Mikäli vauvan hoitaminen tuntuu raskaalta tai vauvaan on vaikea kiintyä, pyydä apua. Muiden on vaikea tarjota apua, jos heillä ei ole tietoa vaikeuksista. Esimerkiksi neuvoloiden terveydenhoitajat ovat saaneet koulutusta varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Neuvolakäynnillä voidaan miettiä, millaista apua ja tukea juuri teidän perheenne tarvitsee.
